Siirry pääsisältöön

Arvoitus ratkesi?!

Lähes neljä vuotta olen kärsinyt ihmeellisistä oireista. Viimeisen kolmen vuoden ajan painonnousu on ollut ihan holtitonta, olen kärsinyt rajuista masennusjaksoista, uupumus on meinannut sitoa sängynpohjalle ja on tuntunut, että kehossa ja mielessä on käsijarru päällä; ajatus ei kulje ja kroppa ei jaksa.

Kaksi vuotta söin synteettistä tyroksiinilääkettä. Se tuntui helpottavan monenlaisiin oireisiin, kuten hikoilemattomuuteen ja pahimpaan pään hitauteen. Välillä tuntuikin, että ehkäpä se tästä! Tyroksiinilääkityksen kanssa oli kuitenkin meno kuin vuoristoradassa; välillä jees, ja tuntui että vihdoin jotain järkeä oloon. Välillä sitten syöksyttiinkin syville vesille! Paino hilautui lääkityksen aikana edelleen ylös päin, noin kymmenen kiloa huolimatta aktiivisesta elämäntyylistä ja reilusti alle kulutuksen syömisestä.

Vuosi sitten lopetin tyroksiinin, lähinnä sydänoireiden vuoksi. Tuntui, ettei minun ollut sitä fiksua syödä. Vähän kyllä mietiskelin, että jospa kyse onkin vain siitä, että annosta pitäisi nostaa? Kilpirauhasfoorumeilla oli juttua jos mitä, monilla pumppuoireet olivat helpottaneet annostusta nostamalla, toisilla pahentuneet.

Luin, kouluttauduin ja stressasin. En voinut käsittää, mikä minulla on! Kilpirauhasarvot olivat alakanttiin, mutta viiterajoissa. Yksityisen puolen lääkäri sitten viimein passitti minut Keskussairaalaan endokrinologin pakeille. Kyllä oli pitkä tie odotella aikaa! Lähes vuosi myöhemmin kutsu kävi. Vihdoin minulta tutkittiin laajojen verikokeiden lisäksi mm.lisämunuaiset ja kortisolin tuotanto, mitä olin itse miettinyt. Tietysti toivoin, että kaikki olisi kunnossa, mutta mietitytti, mitä jos onkin? Mitä sitten tapahtuu? Olenko vain hullu?


Hoikkeliinina ennen ongelmia

Labrakokeiden jälkeen menin lääkärin vastaanotolle. Hän tutki vielä kaulani, haastatteli, kyseli, jutteli. Vastaanotolta kävelin sairaanhoitajan pakeille masennusseulaa suorittamaan. Pian tuli kutsu lisätutkimuksiin, aivolisäkkeeni joutuisi kunnon syyniin, TRH- koe (aivolisäkkeen kilpirauhasta käskyttävän hormonin tuotanto) ja pään magneettikuva (aivolisäkkeen suurentuminen/kasvaimet). Lisäksi virtsakokeesta katsottiin jodi. 

Odotin soittoaikaa kuin kuuta nousevaa. Voisiko monen vuoden piinani viimein ratketa?! Lääkäri soittikin viikon kuluttua, kertoi että kokeissa ei tullut ilmi mitään poikkeavaa. Aivolisäke kunnossa ja kilpirauhanen toimii, hieman hitaalla vain. Jodituloksia odoteltiin vielä. 


Jodikokeen tulokset saapuivat viime viikolla. Lääkäri kertoi, että oma tulokseni kertoo vakavasta/ vaikeasta jodinpuutteesta. Arvon pitäisi olla 100-200 (aikamoinen haitari sekin!) mutta minulla luku oli 37. Alle 50 on jo hälyttävä. Lääkäri suositteli välittömästi jodin lisäämistä ruokavalioon aika runsain annoksin, jotta pitoisuutta saadaan nostettua. Paras on tankata Kelp- lisäravinnetta, jossa on mukana muitakin mineraaleja; seleeni on aivan ehdoton jodin kanssa, ja pelkän jodin tankkaaminen voi olla haitallista. Jodin saantisuositus Suomessa on 150mikrogrammaa ja suositeltu yläraja 600mikrog. 

Tutustuin jodinpuutteen oirelistaan, ja tuntui hetken kuin pajatson täyspotti olisi osunut kohdalle. Tässä hieman eri lähteistä löydettyjä jodinpuutosoireita, jotka itselläni tunnistan:

  • Painonnousu, uupumus, heikko kylmänsieto
  • Energianpuute, masennus, ahdistus
  • Sumuiset ajatukset, ummetus, kuiva iho, halkeilevat kynnet
  • Suolisto- ongelmat, nivelkivut
  • Matala ruumiinlämpö! Alhaiset kilpirauhasarvot
  • Turvotukset, aivosumu
  • Uneliaisuus, uniongelmat
  • Päänsäryt, flunssankaltaiset oireet
  • Näköön liittyvät ongelmat, kuten sumentuminen ja välke
  • Matala verensokeri
  • Nivelten jäykkyys, kantapääkipu
Lisäksi jodinpuute voi aiheuttaa mm.rintojen kystiä, altistaa rintasyövälle ja aiheuttaa lapsettomuutta ja keskenmenoja. 

Jodia varastoituu kehossa tiettyihin kudoksiin; sylkirauhasiin, selkäydinnesteeseen, ihoon, mahaan, aivoihin, munuaisiin, rintoihin ja kateenkorvaan. Jodin puutos kudoksessa aiheuttaa kudoksen vajaatoiminnan, kuten ihossa hikoilemattomuuden. Kilpirauhasessa taas jodi muodostaa kilpirauhashormoneja, jolloin jodinpuutteessa kilpirauhashormonien tuotanto vähenee ja tilanne saattaa vaikuttaa lievältä kilpirauhasen vajaatoiminnalta. 

Lisää luettavaa löydät aiheesta täältä:

https://uupuneentarina.wordpress.com/uupumuksen-hoitoa/jodihoito/
https://docs.google.com/document/d/1vfO5Tfc6-Pb9TmeIvRZSXiIU_WTVLdQhri29aakNfSM/mobilebasic?pli=1
http://www.terveydentukipilarit.fi/terveysinfo/terveyden_avaimet/artikkelit/9/
http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2013/05/04/iodine-deficiency-affect-childs-brain-function.aspx

Suosittelen kaikella lämmöllä: jos oireet kuulostavat yhtään tutulta, tai sinulla on jo todettu kilpirauhasvaivoja/lapsettomuutta/olet kokenut keskenmenoja, mittauta jodi! Jodinpuute on hyvin yleistä. Toivon, että ehkäpä tällä tekstillä tavoitan jonkun, joka voisi hyötyä näistä ajatuksista ja kokemuksista 💗

Luultavasti jodiarvojeni kohentaminen on pitkä projekti, lääkäri väläytteli tilanteen tarkastelua puolen vuoden päähän. Mielenkiintoista nähdä, voisiko tässä olla ratkaisu!


Kommentit

  1. Täysin kuin oma 'sairas'kertomukseni.Ensi viikolla menossa mittauttamaan jodin, kaikki muut onkin jo suurinpiirtein tutkittu. Tyroksiinia napsinut minäkin, ensin tuntui että auttaa mutta olo taas romahtanut alkupisteeseen, painon nousua yli 20 kiloa.😑 Paljonko syöt nyt jodia?

    VastaaPoista
  2. Heippa! Mulle lääkäri ohjeisti jodipitoisen suolan käytön, 2-3 pilleriä Kelpamaxia/vrk ja monivitamiini, jossa jodia eli kaikenkaikkiaan noin 600mikrog/vrk. Olen jo nyt huomannut aivan mielettömän vaikutuksen jaksamisessa ja iho on paljon kosteutetumpi, ei enää hilseile. Tuntuu aina sydäntäsärkevältä, kun kuulee jonkun muun olevan samassa tilanteessa. Niin kovasti toivon sekä itselleni että muille samassa jamassa oleville toipumista! Toivottavasti sulla asiat selviää ja pääset eteenpäin kohti hyvinvointia! Hyvää kesää sulle!

    VastaaPoista
  3. Ekaan kommenttiin lisäyksenä: Jodi on nyt testattu, arvot ei ihan noin alhaalla kuin sulla mutta selvästi puutoksen puolella kuitenkin. Odottelen että mahtaako se skeptinen lääkäri, jolta nippanappa sain tähän lähetteen, soittaa ja antaa jatkohoitosuunnitelmaa vai rupeanko itse hilaamaan arvoja ylöspäin. Kiitokset vinkistä ja hyvää kesää!!

    VastaaPoista
  4. Luulen että tää on aika yleistä! Toivottavasti lääkärin kanssa löytyy asiasta keskusteluyhteys. Toisaalta, eipä siitä ainakaan haittaa ole jos huolehdit tuosta vähimmäismäärän saamisesta esim.yhdellä Kelpamax- pillerillä ja tutkailet oloasi? Hyvää vointia ja hyvää kesää sulle!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ratkaisuja päänsärkyyn; takaraivon, otsan, ohimon ja silmänalueen kivut

Kaksi tyypillisintä päänsärkymuotoa, joihin työssäni useimmiten törmään, on helppo kertoa; jännityspäänsärkykipu, joka tuntuu takaraivolla/kallonpohjassa ja voi edetä ohimoille, sekä otsalla/ohimolla tuntuva päänsärky, joka tuntuu joko myös tai pelkästään silmän ympärillä tai takana.

Käsitellään ensin takaraivo/ohimopäänsärky. Ohessa on Trapezius- eli epäkäslihaksen triggerkartta, joka kuvaa hyvin epäkäslihaksen eri trigger- eli kipupisteiden säteilyreittejä. Kipu voi olla toispuoleista tai tuntua molemmin puolin. Usein takaraivo/ohimopäänsärkyä provosoi näyttöpäätetyö tai muu vastaava staattista asentoa vaativa tai yksipuoleista, tarkkaa työskentelyä sisältävä tekeminen; autolla ajo, neulominen, lukeminen.. jos olet jännittäjä, saatat myös tunnistaa päänsärkyalueesi kuvasta. 




Mistä tällainen päänsärky sitten johtuu, ja voiko sille tehdä jotain itse?

Paljonkin! Ja paljon voit tehdä ihan itse. Hyvä lähtökohta on tarkistaa oma ergonomia; Mitä tahansa puuhailetkin, on hyvä tarkistaa ettei p…

Jyskyttääkö päässä?

3% ihmisistä kärsii kroonisesta päänsärystä (päänsärkypäiviä kuukautta kohden enemmän kuin päänsäryttömiä päiviä) ja lähes jokainen aikuinen on jossain elämänvaiheessa kärsinyt joko päänsärkyjaksosta tai ajoittaisista päänsäryistä.

Kun googlaa sanan "päänsärky", saa alle sekunnissa jo puolisen miljoonaa juttua luettavaksi. Kun selaa lääkäreiden kirjaamia lähetteitä fysioterapiaan, vilahtelee vähän väliä sanat "tension neck", "päänsärky", "jännitysniska". Kun kuuntelee ihmisiä, päänsärky tuntuu olevan kuin vanha lapsuudenajan ystävä, jonka kanssa ei ole enää mitään yhteistä mutta ei osaa sanoa suoraankaan, ettei enää kiinnosta viettää aikaa yhdessä; usein läsnä, seurassa tulee ikävä olo, ja silti et oikein tiedä mitä asialle tekisit.

Paljon. Se on se, mitä päänsärylle on tehtävissä! Päänsärky on pahimmillaan pelottavaa, lamauttavaa ja invalidisoivaa. Minua pelottaa se, miten moni tuumaakaan, miten itsestäänselvästi "aika usein särkee päätä, …