Siirry pääsisältöön

Jyskyttääkö päässä?

3% ihmisistä kärsii kroonisesta päänsärystä (päänsärkypäiviä kuukautta kohden enemmän kuin päänsäryttömiä päiviä) ja lähes jokainen aikuinen on jossain elämänvaiheessa kärsinyt joko päänsärkyjaksosta tai ajoittaisista päänsäryistä.

Kun googlaa sanan "päänsärky", saa alle sekunnissa jo puolisen miljoonaa juttua luettavaksi. Kun selaa lääkäreiden kirjaamia lähetteitä fysioterapiaan, vilahtelee vähän väliä sanat "tension neck", "päänsärky", "jännitysniska". Kun kuuntelee ihmisiä, päänsärky tuntuu olevan kuin vanha lapsuudenajan ystävä, jonka kanssa ei ole enää mitään yhteistä mutta ei osaa sanoa suoraankaan, ettei enää kiinnosta viettää aikaa yhdessä; usein läsnä, seurassa tulee ikävä olo, ja silti et oikein tiedä mitä asialle tekisit.

Paljon. Se on se, mitä päänsärylle on tehtävissä! Päänsärky on pahimmillaan pelottavaa, lamauttavaa ja invalidisoivaa. Minua pelottaa se, miten moni tuumaakaan, miten itsestäänselvästi "aika usein särkee päätä, se on ihan normaalia". Tyypillisimmät päänsärkyalueet, joille on vielä yleensä helpoin tehdä jotain, on seuraavat:

  • Silmän takana ja/tai silmän ympärillä ja ohimolla
  • Vanne otsalla tai pään ympärillä
  • Ohimopäänsärky
  • Takaraivokipu, joko vanteena tai toispuoleisesti
  • Toispuoleinen puutuilu ja/tai arkuus, esimerkiksi poskella tai ohimolla
Muita inhottavia oireita, jotka voivat liittyä päänsärkyyn ja on yleensä helposti hoidettavissa, on:
  • Korvan vetisyys tai tinnitys, korvakipu suoraan korvassa muttei korvatulehdusta
  • silmäluomen elohiiri
  • Leuka- ja hammassärky (ei kuitenkaan ongelmaa hampaissa)
  • Salamanomaiset, nopeat viiltävät kivut ohimolla/pään alueella
Mikäli migreeni on todettu, on tärkeää, että ruokavaliossa on riittävä määrä laadukasta magnesiumia (kannattaa ottaa lisäravinteena iltaisin, paria kolmea eri -aatti- laatuista magnesiumia; glysinaattia, sitraattia, tauraattia..). Usein sokeri on migreeniin laukaiseva tekijä ja mikä ironisinta, ennen migreeniä makeanhimo saattaa nousta ihan sietämättömäksi.

Migreeniinkin saattaa syy löytyä vaikkapa purentalihaksiston jumeista tai kaulan alueen kireyksistä. Migreenin päänsärkyalueet kertovat paljon päänsäryn syystä! Migreenidiagnoosiin ei pidä jumittua liiaksi. 

Itse olen oppinut kantapään kautta olevani a) kylmänherkkä, eli kaula on suojattava kauluksella/huivilla ja b) jännittäjä, eli stressaavissa tilanteissa reagoin herkästi päänsäryllä. Tunnistan jännityspäänsärkyni aina samaksi; tuntuu oikealla kallonpohjassa, jonne lavankohottajalihas kiinnittyy, ja pahimmillaan jännityspäänsärkyni puuduttaa oikean poskeni ja tekee siitä kosketusherkän. Pelottava tuntemus, mutta tiettyjen lihasten käsittelyllä tiedän saavani avun. 

Kirjoitan jatkossa jatkoa tälle alustukselle, ja jaan parhaat kotivinkkini oman päänsäryn analysointiin ja kotihoitoon. Pysy siis kuulolla!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ratkaisuja päänsärkyyn; takaraivon, otsan, ohimon ja silmänalueen kivut

Kaksi tyypillisintä päänsärkymuotoa, joihin työssäni useimmiten törmään, on helppo kertoa; jännityspäänsärkykipu, joka tuntuu takaraivolla/kallonpohjassa ja voi edetä ohimoille, sekä otsalla/ohimolla tuntuva päänsärky, joka tuntuu joko myös tai pelkästään silmän ympärillä tai takana.   Käsitellään ensin takaraivo/ohimopäänsärky. Ohessa on Trapezius- eli epäkäslihaksen triggerkartta, joka kuvaa hyvin epäkäslihaksen eri trigger- eli kipupisteiden säteilyreittejä. Kipu voi olla toispuoleista tai tuntua molemmin puolin. Usein takaraivo/ohimopäänsärkyä provosoi näyttöpäätetyö tai muu vastaava staattista asentoa vaativa tai yksipuoleista, tarkkaa työskentelyä sisältävä tekeminen; autolla ajo, neulominen, lukeminen.. jos olet jännittäjä, saatat myös tunnistaa päänsärkyalueesi kuvasta.  Kuva täältä Mistä tällainen päänsärky sitten johtuu, ja voiko sille tehdä jotain itse? Paljonkin! Ja paljon voit tehdä ihan itse. Hyvä lähtökohta on tarkistaa oma ergonomia; Mitä tahansa puuh

Jodin puutteen hoito- 1.vuoden päivitys

Pitkästä aikaa! Viime vuonna tähän aikaan vuodesta olin suuremmissa tutkimuksissa Päijät- Hämeen Keskussairaalassa erikoislääkärin vastaanoton tiimoilta. Minulta tutkittiin huolella kilpirauhasen toiminta, suljettiin pois muut kehon hormonitoimintaa tai aivojen toimintaa sotkevat tekijät ja jännityksellä jäin odottamaan vastauksia! Kilpirauhaseni todettiin toimintakykyiseksi, eikä mitään muuta vakavaa ilmennyt. Vielä viimeistelyksi endokrinologini tahtoi testata joditasoni. Niistä tuloksista voitkin lukea blogikirjoituksestani viime keväältä.. Nyt on aika päivittää kuulumiseni- mitä vuodessa on tapahtunut? Aloitin jodinpuutteen toteamisen jälkeen aikamoisen tankkaamisen. Lääkärin ohjeilla päivittäinen jodinsaantini nostettiin suositeltuun päiväannokseen verrattuna noin 6- kertaiseksi. Muistathan, että saantisuositukset perustuvat keskiarvoon, jolla keskikokoinen, perusterve ihminen todennäköisesti ennaltaehkäisee puutosoireet, mikäli saantisuositusten mukainen ravinto- tai hi

Arvoitus ratkesi?!

Lähes neljä vuotta olen kärsinyt ihmeellisistä oireista. Viimeisen kolmen vuoden ajan painonnousu on ollut ihan holtitonta, olen kärsinyt rajuista masennusjaksoista, uupumus on meinannut sitoa sängynpohjalle ja on tuntunut, että kehossa ja mielessä on käsijarru päällä; ajatus ei kulje ja kroppa ei jaksa. Kaksi vuotta söin synteettistä tyroksiinilääkettä. Se tuntui helpottavan monenlaisiin oireisiin, kuten hikoilemattomuuteen ja pahimpaan pään hitauteen. Välillä tuntuikin, että ehkäpä se tästä! Tyroksiinilääkityksen kanssa oli kuitenkin meno kuin vuoristoradassa; välillä jees, ja tuntui että vihdoin jotain järkeä oloon. Välillä sitten syöksyttiinkin syville vesille! Paino hilautui lääkityksen aikana edelleen ylös päin, noin kymmenen kiloa huolimatta aktiivisesta elämäntyylistä ja reilusti alle kulutuksen syömisestä. Vuosi sitten lopetin tyroksiinin, lähinnä sydänoireiden vuoksi. Tuntui, ettei minun ollut sitä fiksua syödä. Vähän kyllä mietiskelin, että jospa kyse onkin vain siitä, e