3% ihmisistä kärsii kroonisesta päänsärystä (päänsärkypäiviä kuukautta kohden enemmän kuin päänsäryttömiä päiviä) ja lähes jokainen aikuinen on jossain elämänvaiheessa kärsinyt joko päänsärkyjaksosta tai ajoittaisista päänsäryistä.
Kun googlaa sanan "päänsärky", saa alle sekunnissa jo puolisen miljoonaa juttua luettavaksi. Kun selaa lääkäreiden kirjaamia lähetteitä fysioterapiaan, vilahtelee vähän väliä sanat "tension neck", "päänsärky", "jännitysniska". Kun kuuntelee ihmisiä, päänsärky tuntuu olevan kuin vanha lapsuudenajan ystävä, jonka kanssa ei ole enää mitään yhteistä mutta ei osaa sanoa suoraankaan, ettei enää kiinnosta viettää aikaa yhdessä; usein läsnä, seurassa tulee ikävä olo, ja silti et oikein tiedä mitä asialle tekisit.
Paljon. Se on se, mitä päänsärylle on tehtävissä! Päänsärky on pahimmillaan pelottavaa, lamauttavaa ja invalidisoivaa. Minua pelottaa se, miten moni tuumaakaan, miten itsestäänselvästi "aika usein särkee päätä, se on ihan normaalia". Tyypillisimmät päänsärkyalueet, joille on vielä yleensä helpoin tehdä jotain, on seuraavat:
- Silmän takana ja/tai silmän ympärillä ja ohimolla
- Vanne otsalla tai pään ympärillä
- Ohimopäänsärky
- Takaraivokipu, joko vanteena tai toispuoleisesti
- Toispuoleinen puutuilu ja/tai arkuus, esimerkiksi poskella tai ohimolla
Muita inhottavia oireita, jotka voivat liittyä päänsärkyyn ja on yleensä helposti hoidettavissa, on:
- Korvan vetisyys tai tinnitys, korvakipu suoraan korvassa muttei korvatulehdusta
- silmäluomen elohiiri
- Leuka- ja hammassärky (ei kuitenkaan ongelmaa hampaissa)
- Salamanomaiset, nopeat viiltävät kivut ohimolla/pään alueella
Mikäli migreeni on todettu, on tärkeää, että ruokavaliossa on riittävä määrä laadukasta magnesiumia (kannattaa ottaa lisäravinteena iltaisin, paria kolmea eri -aatti- laatuista magnesiumia; glysinaattia, sitraattia, tauraattia..). Usein sokeri on migreeniin laukaiseva tekijä ja mikä ironisinta, ennen migreeniä makeanhimo saattaa nousta ihan sietämättömäksi.
Migreeniinkin saattaa syy löytyä vaikkapa purentalihaksiston jumeista tai kaulan alueen kireyksistä. Migreenin päänsärkyalueet kertovat paljon päänsäryn syystä! Migreenidiagnoosiin ei pidä jumittua liiaksi.
Itse olen oppinut kantapään kautta olevani a) kylmänherkkä, eli kaula on suojattava kauluksella/huivilla ja b) jännittäjä, eli stressaavissa tilanteissa reagoin herkästi päänsäryllä. Tunnistan jännityspäänsärkyni aina samaksi; tuntuu oikealla kallonpohjassa, jonne lavankohottajalihas kiinnittyy, ja pahimmillaan jännityspäänsärkyni puuduttaa oikean poskeni ja tekee siitä kosketusherkän. Pelottava tuntemus, mutta tiettyjen lihasten käsittelyllä tiedän saavani avun.
Kirjoitan jatkossa jatkoa tälle alustukselle, ja jaan parhaat kotivinkkini oman päänsäryn analysointiin ja kotihoitoon. Pysy siis kuulolla!
Kommentit
Lähetä kommentti