Siirry pääsisältöön

Luukku 11; mitä tulee ottaa huomioon työergonomiassa?

Koko ajan markkinoille tulee aivan loistavia ratkaisuja työergonomian parantamiseen: lukuisia satulatuolimalleja, erilaisia hiirejä, sähköpöytiä, seisonta- ja istuinalustoja, taukojumppaohjelmia... you name it! On hienoa, että monet työnantajat tarjoavat mahdollisuuden ottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja käyttöön työergonomian parantamiseksi. Samalla on hyvä muistaa, ettei niin hyvää ergonomiaa olekaan että mikään asento olisi hyvä keholle staattisena tuntia pidempään. Istumatyön haitoista on saatu valtavasti tutkimusdataa ja näyttö on kiistaton, mutta jatkuva seisominen ei sekään ole avain onneen. Vaihtelussa sen salaisuus!

Työergonomiaa parantaviin kaluste- ja välineratkaisuihin liikaa puuttumatta haluan hiukan kirjoittaa yleispätevästi siitä, mitä tulee ottaa huomioon omassa työergonomiassa oman asennon ja kehon käyttämisen kannalta. Samat periaatteet koskevat niin istumatyötä kuin myös liikkuvaa ammattiakin, kuten vaikka sairaanhoitajia.

Oikeastaan työ kuin työ, vietämme suuren osan työskentelystä kädet eteen työntyneinä. Joko näppäintä hakaten, ihmisiä hoitaen, maalaten tai autoa ajaen. Samaan aikaan tyypillisimmät ylävartalon tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat

  • käsien puutumisoireilut ja rannekanava- ahtaumat
  • tennis- ja golfkyynärpää
  • olkapään kiputilat
  • niska- hartiavaivat, päänsäryt, migreeni (niihin liittyen kasvojen alueen tuntohäiriöt, "selittämättömät" hammassäryt ja kuulo- tai korvaoireet)
Mikä tahansa ylläoleva TULE- vaiva, niitä ei juuri tavata ihmisillä joilla on kohtuullinen ylävartalon lihasvoima, liikunnallisia harrastuksia, lapaluun tukeva asento kylkiluiden päällä JA lapaluun ja olkanivelen riittävä liikkuvuus sekä siihen liittyen hyvä hartiarenkaan asento sekä hyvä pään asennonhallinta. melkoinen cocktail, eikö?

Meidän hartiarengas käsittää koko kompleksin lapaluusta, olkanivelestä, solisluusta ja rintalastasta ja ylläolevat TULE- haasteet ovat aika pitkälti ennaltaehkäistävissä hyvällä hartiarenkaan toiminnalla. Peili tai toisen ihmisen ottama valokuva paljastaa hyvin totuuden työskentelyasennostasi; tsekkaa, ovatko olkapäät työntyneet eteen, entä pää? Salaa otettu kuva paljastaa todellisuuden näppärästi, heh!

Toinen testi on hyvin konkreettinen ja käytän sitä esimerkkinä aika paljon vastaanotollanikin:
Nappaa joko tietokoneen hiiri tai vaikka tennispallo "hiireksi" itsellesi ja ala pyöritellä sitä pöytää vasten. Huomaatko miltä tuntuu hartiassa? Jännittyneeltä, rennolta? Pyöräytä sitten olkapää taakse niin, että voit vaikka pyytää työkaveria kokeilemaan että lapaluusi lepää kylkiluita vasten: hartia on rennosti takana ja lapa ei törrötä vaan lavan sisäreunan kulmat ovat melko samalla tasolla pystylinjassa. tee uudelleen liikettä kädelläsi. Aika moni huomaa eron, eli kun lapa lepää kylkiluilla, liike tulee selästä ja hartia ei jännity turhaan. Tämä asento pitäisi olla koko ajan työskennellessä, jopa kun kädet nostetaan hartiatason yläpuolelle- hartiat alas, liike lavasta! Kun kättä nostetaan, lavan alareunan tulee lähteä nousemaan liikkeen mukana, mutta silti lapa lepää kylkiluilla ja hartiat ovat rennot.

Todella tärkeä elementti niskan terveyteen, niska-hartiaseudun lihaksiston kunnon ylläpitoon ja päänsärkyjen ennaltaehkäisyksi on pään asento- niska pitkänä, leukaa ei lasketa liikaa alas eikä nosteta ylös. Jos työssäsi joudut jatkuvasti työntämään päätä eteen, on aika korjata työasentoasi. Näyttö/ pöytä riittävän lähelle! Usein niskapäänsärkyyn ja huimaukseen liittyy pään asennon muutokset; ehkä joudut kurkottelemaan, kumartumaan lähemmäksi tai kurkkimaan kaksiteholinssien alaosalla?!

Tunnistatko oman työasentosi jommastakummasta- tai molemmista- esimerkeistä? kokeile korjausliikettä ja tunnustele, miten asento muuttuu!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ratkaisuja päänsärkyyn; takaraivon, otsan, ohimon ja silmänalueen kivut

Kaksi tyypillisintä päänsärkymuotoa, joihin työssäni useimmiten törmään, on helppo kertoa; jännityspäänsärkykipu, joka tuntuu takaraivolla/kallonpohjassa ja voi edetä ohimoille, sekä otsalla/ohimolla tuntuva päänsärky, joka tuntuu joko myös tai pelkästään silmän ympärillä tai takana.

Käsitellään ensin takaraivo/ohimopäänsärky. Ohessa on Trapezius- eli epäkäslihaksen triggerkartta, joka kuvaa hyvin epäkäslihaksen eri trigger- eli kipupisteiden säteilyreittejä. Kipu voi olla toispuoleista tai tuntua molemmin puolin. Usein takaraivo/ohimopäänsärkyä provosoi näyttöpäätetyö tai muu vastaava staattista asentoa vaativa tai yksipuoleista, tarkkaa työskentelyä sisältävä tekeminen; autolla ajo, neulominen, lukeminen.. jos olet jännittäjä, saatat myös tunnistaa päänsärkyalueesi kuvasta. 




Mistä tällainen päänsärky sitten johtuu, ja voiko sille tehdä jotain itse?

Paljonkin! Ja paljon voit tehdä ihan itse. Hyvä lähtökohta on tarkistaa oma ergonomia; Mitä tahansa puuhailetkin, on hyvä tarkistaa ettei p…

Arvoitus ratkesi?!

Lähes neljä vuotta olen kärsinyt ihmeellisistä oireista. Viimeisen kolmen vuoden ajan painonnousu on ollut ihan holtitonta, olen kärsinyt rajuista masennusjaksoista, uupumus on meinannut sitoa sängynpohjalle ja on tuntunut, että kehossa ja mielessä on käsijarru päällä; ajatus ei kulje ja kroppa ei jaksa.

Kaksi vuotta söin synteettistä tyroksiinilääkettä. Se tuntui helpottavan monenlaisiin oireisiin, kuten hikoilemattomuuteen ja pahimpaan pään hitauteen. Välillä tuntuikin, että ehkäpä se tästä! Tyroksiinilääkityksen kanssa oli kuitenkin meno kuin vuoristoradassa; välillä jees, ja tuntui että vihdoin jotain järkeä oloon. Välillä sitten syöksyttiinkin syville vesille! Paino hilautui lääkityksen aikana edelleen ylös päin, noin kymmenen kiloa huolimatta aktiivisesta elämäntyylistä ja reilusti alle kulutuksen syömisestä.

Vuosi sitten lopetin tyroksiinin, lähinnä sydänoireiden vuoksi. Tuntui, ettei minun ollut sitä fiksua syödä. Vähän kyllä mietiskelin, että jospa kyse onkin vain siitä, että…

Luukku 20: 5 tärppiä lantion seudun kipuihin

Pakaran alueen kiputilat ovat tosi yleisiä, samoin erilaiset lonkan seudun kivut, kuten trochanter bursiitti eli lonkan nivelpussin tulehdus (ainakin se diagnoosi on yleinen, mutta osaat jo varmasti olettaa että olen diagnooseissa aina hiukan skeptinen, heh) ja näihin usein liittyy enemmän tai vähemmän alaselkäkivut.

Lonkan alueen kivut usein määritellään joko "kuluman aiheuttamaksi" tai "bursiitiksi". On kuitenkin tärkeää katsoa, mikä muu voi kipuiluun vaikuttaa ja mitä asialle voisi tehdä.

Pakaran seudun kivut voi tuntua ristiluun alueella, suoraan pakarassa tai säteillä alas jalkaan. Välillä säteilevä kipu voi olla issias- oireilua, joka voi olla välilevyperäistä tai (useimmiten) lihasperäistä. Issias- oireilun kriteeri on pakaraa ja takareittä kulkeva kipu, joka ulottuu polvitaipeen yli alas pohkeeseen.

Lonkan alueella voi tuntua särkyä tai vaikka nivusta kohden etenevää kipusäteilyä. Kipu voi olla liikkeessä vihlaisevaa tai jomottavaa, särkevää. Kipuun voi lii…