Siirry pääsisältöön

Luukku 15; 5 tärppiä päänsärkyjen ennaltaehkäisyyn

Työssäni hoidan paljon päänsärky- ja huimausasiakkaita. Usein säryt diagnosoidaan joko jännitysniskaksi tai migreeniksi, ja ikävä kyllä usein viesti on korkeintaan se, että käy nyt välillä hieronnassa.

Hieronta voi välillä auttaa tosi paljon, ja etenkin jos hieroja/fyssari osaa tulkita erityisesti mitä kohtia millaisessakin säryssä pitäisi huoltaa. Siksi kysynkin aina, "missä päänsärky tuntuu"? Toispuoleista, ohimolla, otsalla, päälaella? Silmän takana, poskella? Kaikki nämä kertovat tärkeitä vinkkejä. Mitä sitten voi päänsäryille itse tehdä?

  1. Ergonomian tarkistus. Aina kun pää putoaa vartalon linjasta etten, asettaa asennonmuutos kovaa vetoa hartiaseudun lihaksiin. Hartian ja kaulan etuosan lihakset ovat usein ylivenyttyneet ja niskan lihakset kireät. Lisäksi tällainen pään kannattelu on ns. laiskaa, jolloin tukilihakset pikkuhiljaa vain laiskistuvat ja luopuvat hommistaan- hartian ja kaulan etuosan venyttyneet, pinnalliset lihakset joutuvat ekstrahommiin! Palauta siis pää paikalleen, hartiat alas. 
  2. Vedolta suojautuminen. Toiset ovat vedolle herkempiä, itsekin olen opetellut laittamaan huivia kaulaan jo loppukesästä fillaroidessa! Kelien muutokset tai kylmänkalsea, kostea sää ovat omiaan jännittämään hartiaa ja kaulaa.
  3. Liike. Pidä huolta, että lapaluissa säilyy liike ja selkä ja hartiat saavat jonkinlaista liikettä mieluiten päivittäin! Sen ei tarvi olla liikuntaa, mutta liikettä. Riittävän lihaskunnon on tutkittu suojaavan niska-hartiavaivoilta melko vahvalla näytöllä, mutta surkealla ergonomialla sekin hyöty on herkästi poissa. Riko pitkään kestänyt staattisuus jollain keinoin!
  4. Lepo ja lihashuolto. Huolehdi, että tyynysi tukee nukkuessasi kaulaa ja hartioita rentoon asentoon. Käy niskan, hartian ja rinnan lihaksia läpi säännöllisesti lempeää liikkuvuusharjoittelua hyödyntäen, esimerkiksi päätä käännellen ja kaulaa taivutellen ja venytä rintakehää auki. 
  5. Huomioi usein tapahtuva kuormitus. Kannatko laukkua tai salkkua aina samanlailla? Käännätkö päätä aina samaan suuntaan työpisteelläsi? Ajatko pitkiä matkoja fillarilla selkä pyöreänä, niska taivutettuna ja hartiat jännittyneinä? Yllättävänkin pienet tekijät voivat vaikuttaa- vaihtelu on hyvästä tässäkin!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ratkaisuja päänsärkyyn; takaraivon, otsan, ohimon ja silmänalueen kivut

Kaksi tyypillisintä päänsärkymuotoa, joihin työssäni useimmiten törmään, on helppo kertoa; jännityspäänsärkykipu, joka tuntuu takaraivolla/kallonpohjassa ja voi edetä ohimoille, sekä otsalla/ohimolla tuntuva päänsärky, joka tuntuu joko myös tai pelkästään silmän ympärillä tai takana.   Käsitellään ensin takaraivo/ohimopäänsärky. Ohessa on Trapezius- eli epäkäslihaksen triggerkartta, joka kuvaa hyvin epäkäslihaksen eri trigger- eli kipupisteiden säteilyreittejä. Kipu voi olla toispuoleista tai tuntua molemmin puolin. Usein takaraivo/ohimopäänsärkyä provosoi näyttöpäätetyö tai muu vastaava staattista asentoa vaativa tai yksipuoleista, tarkkaa työskentelyä sisältävä tekeminen; autolla ajo, neulominen, lukeminen.. jos olet jännittäjä, saatat myös tunnistaa päänsärkyalueesi kuvasta.  Kuva täältä Mistä tällainen päänsärky sitten johtuu, ja voiko sille tehdä jotain itse? Paljonkin! Ja paljon voit tehdä ihan itse. Hyvä lähtökohta on tarkistaa oma ergonomia; Mitä tahansa puuh

Arvoitus ratkesi?!

Lähes neljä vuotta olen kärsinyt ihmeellisistä oireista. Viimeisen kolmen vuoden ajan painonnousu on ollut ihan holtitonta, olen kärsinyt rajuista masennusjaksoista, uupumus on meinannut sitoa sängynpohjalle ja on tuntunut, että kehossa ja mielessä on käsijarru päällä; ajatus ei kulje ja kroppa ei jaksa. Kaksi vuotta söin synteettistä tyroksiinilääkettä. Se tuntui helpottavan monenlaisiin oireisiin, kuten hikoilemattomuuteen ja pahimpaan pään hitauteen. Välillä tuntuikin, että ehkäpä se tästä! Tyroksiinilääkityksen kanssa oli kuitenkin meno kuin vuoristoradassa; välillä jees, ja tuntui että vihdoin jotain järkeä oloon. Välillä sitten syöksyttiinkin syville vesille! Paino hilautui lääkityksen aikana edelleen ylös päin, noin kymmenen kiloa huolimatta aktiivisesta elämäntyylistä ja reilusti alle kulutuksen syömisestä. Vuosi sitten lopetin tyroksiinin, lähinnä sydänoireiden vuoksi. Tuntui, ettei minun ollut sitä fiksua syödä. Vähän kyllä mietiskelin, että jospa kyse onkin vain siitä, e

Jyskyttääkö päässä?

3% ihmisistä kärsii kroonisesta päänsärystä (päänsärkypäiviä kuukautta kohden enemmän kuin päänsäryttömiä päiviä) ja lähes jokainen aikuinen on jossain elämänvaiheessa kärsinyt joko päänsärkyjaksosta tai ajoittaisista päänsäryistä. Kun googlaa sanan "päänsärky", saa alle sekunnissa jo puolisen miljoonaa juttua luettavaksi. Kun selaa lääkäreiden kirjaamia lähetteitä fysioterapiaan, vilahtelee vähän väliä sanat "tension neck" , "päänsärky" , "jännitysniska" . Kun kuuntelee ihmisiä, päänsärky tuntuu olevan kuin vanha lapsuudenajan ystävä, jonka kanssa ei ole enää mitään yhteistä mutta ei osaa sanoa suoraankaan, ettei enää kiinnosta viettää aikaa yhdessä; usein läsnä, seurassa tulee ikävä olo, ja silti et oikein tiedä mitä asialle tekisit. Paljon. Se on se, mitä päänsärylle on tehtävissä! Päänsärky on pahimmillaan pelottavaa, lamauttavaa ja invalidisoivaa. Minua pelottaa se, miten moni tuumaakaan, miten itsestäänselvästi "aika usein särk