Siirry pääsisältöön

Luukku 23: 5 vinkkiä parempaan fyysiseen jaksamiseen vuonna 2019!

Jaksamisesta tulee juteltua paljon ihmisten kanssa, sekä töissä että vapaallakin. Eri elämäntilanteet asettavat erilaisia haasteita jaksamiseen, mutta pohjustan tällä kirjoituksella skaalautuvia vinkkejä parempaan fyysiseen jaksamiseen! Oli tilanteesi mikä vain, saat varmasti korjailtua oman elämäsi energiasyöppöjä kun mietit vinkkejä rehellisesti kohdallesi.

  1. Priorisoi unta. Ehkä myöhäisilta on se hetki, kun saat "omaa aikaa" telkkarin äärellä tai illat touhuillessa tuppaavat menemään myöhäisiksi. Uni on tärkeää aivokapasiteetille, jaksamiselle, päivän vireystilalle, jopa hormonitoiminnalle! Rauhoita iltaa, koita sulkea ruutuja edessäsi hyvissä ajoin ja hakeudu nukkumaan ajoissa, mieluiten suurinpiirtein samaan aikaan joka ilta. Magnesiumvalmiste auttaa illalla rauhoittamaan hermostoa ja Biomedilla on Tyyni- valmiste (kurpitsansiemenjauhe), josta itse olen kokenut luonnollista hyötyä niinä iltoina kun kierrokset käy turhan kovalla!
  2. Liiku. Lisää jotain liikettä joka päivään: ehkä voit kipittää työmatkat tai käydä ystävän kanssa kävelemässä illalla? Jos olet tottunut liikkumaan paljon, huomioi palautuminen. Monet kuntoliikkujat, ketkä hurahtavat kestävyyslajeihin tai salitreeniin, vetävät joka treenin niin kovaa kuin lähtee. Koville treeneille on paikkansa, mutta jos töissä on rankat päivät ja sen lisäksi on "pakko" juosta kovatehoinen lenkki lähes joka ilta, on ennenpitkää kynttilää poltettu liikaa molemmista päistä- tervetuloa unettomuus, uniongelmat, kireä mieli ja keho sekä urheiluvammat. 
  3. Syö kunnolla. Huolehdi, että saat päivän aikana ruokaa riittävästi ja suurimmaksi osaksi järkevällä tavalla. Moni nuupahtaa iltapäivällä töissä, eikä mikään ihme jos aamulla on ollut pelkkä kahvi ja ehkä kaurapuuro/juustoleipä, lounaalla salaatti tai keitto tai olet käynyt syömässä aivan hillittömän ravintola- annoksen. Säännöllisellä, riittävällä muttei liiallisella syömisellä petaat jaksamista päivään; lautasmalli on ihan toimiva lähtökohta omien ruokailujen tsekkaamiseen ja huolehdi, että joka aterialta aamusta lähtien löytyisi hiilihydraatit, hyvät rasvat, proteiininlähde ja kasvikset/marjat. 
  4. Juo. Juo heti herättyäsi puolisen litraa vettä, lounaalle mennessä toinen puolikas, päivälliseen mennessä taas puoli litraa ja päivällisen jälkeen vielä puolisen litraa. Vesi vaikuttaa mielettömän paljon vireystilaan ja vaatimattomasti sanottuna kaikkeen kehossa!
  5. Venyttele. Venyttele ainakin pari kertaa viikossa vähintään lonkankoukistajat, rintalihakset, hartiaseutu ja takareidet. Hyöty kumuloituu, trust me!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ratkaisuja päänsärkyyn; takaraivon, otsan, ohimon ja silmänalueen kivut

Kaksi tyypillisintä päänsärkymuotoa, joihin työssäni useimmiten törmään, on helppo kertoa; jännityspäänsärkykipu, joka tuntuu takaraivolla/kallonpohjassa ja voi edetä ohimoille, sekä otsalla/ohimolla tuntuva päänsärky, joka tuntuu joko myös tai pelkästään silmän ympärillä tai takana.   Käsitellään ensin takaraivo/ohimopäänsärky. Ohessa on Trapezius- eli epäkäslihaksen triggerkartta, joka kuvaa hyvin epäkäslihaksen eri trigger- eli kipupisteiden säteilyreittejä. Kipu voi olla toispuoleista tai tuntua molemmin puolin. Usein takaraivo/ohimopäänsärkyä provosoi näyttöpäätetyö tai muu vastaava staattista asentoa vaativa tai yksipuoleista, tarkkaa työskentelyä sisältävä tekeminen; autolla ajo, neulominen, lukeminen.. jos olet jännittäjä, saatat myös tunnistaa päänsärkyalueesi kuvasta.  Kuva täältä Mistä tällainen päänsärky sitten johtuu, ja voiko sille tehdä jotain itse? Paljonkin! Ja paljon voit tehdä ihan itse. Hyvä lähtökohta on tarkistaa oma ergonomia; Mitä tahansa puuh

Arvoitus ratkesi?!

Lähes neljä vuotta olen kärsinyt ihmeellisistä oireista. Viimeisen kolmen vuoden ajan painonnousu on ollut ihan holtitonta, olen kärsinyt rajuista masennusjaksoista, uupumus on meinannut sitoa sängynpohjalle ja on tuntunut, että kehossa ja mielessä on käsijarru päällä; ajatus ei kulje ja kroppa ei jaksa. Kaksi vuotta söin synteettistä tyroksiinilääkettä. Se tuntui helpottavan monenlaisiin oireisiin, kuten hikoilemattomuuteen ja pahimpaan pään hitauteen. Välillä tuntuikin, että ehkäpä se tästä! Tyroksiinilääkityksen kanssa oli kuitenkin meno kuin vuoristoradassa; välillä jees, ja tuntui että vihdoin jotain järkeä oloon. Välillä sitten syöksyttiinkin syville vesille! Paino hilautui lääkityksen aikana edelleen ylös päin, noin kymmenen kiloa huolimatta aktiivisesta elämäntyylistä ja reilusti alle kulutuksen syömisestä. Vuosi sitten lopetin tyroksiinin, lähinnä sydänoireiden vuoksi. Tuntui, ettei minun ollut sitä fiksua syödä. Vähän kyllä mietiskelin, että jospa kyse onkin vain siitä, e

Jyskyttääkö päässä?

3% ihmisistä kärsii kroonisesta päänsärystä (päänsärkypäiviä kuukautta kohden enemmän kuin päänsäryttömiä päiviä) ja lähes jokainen aikuinen on jossain elämänvaiheessa kärsinyt joko päänsärkyjaksosta tai ajoittaisista päänsäryistä. Kun googlaa sanan "päänsärky", saa alle sekunnissa jo puolisen miljoonaa juttua luettavaksi. Kun selaa lääkäreiden kirjaamia lähetteitä fysioterapiaan, vilahtelee vähän väliä sanat "tension neck" , "päänsärky" , "jännitysniska" . Kun kuuntelee ihmisiä, päänsärky tuntuu olevan kuin vanha lapsuudenajan ystävä, jonka kanssa ei ole enää mitään yhteistä mutta ei osaa sanoa suoraankaan, ettei enää kiinnosta viettää aikaa yhdessä; usein läsnä, seurassa tulee ikävä olo, ja silti et oikein tiedä mitä asialle tekisit. Paljon. Se on se, mitä päänsärylle on tehtävissä! Päänsärky on pahimmillaan pelottavaa, lamauttavaa ja invalidisoivaa. Minua pelottaa se, miten moni tuumaakaan, miten itsestäänselvästi "aika usein särk