Siirry pääsisältöön

Luukku 16: 5 tärppiä huimauksen ennaltaehkäisyyn

Tämän päivän vinkkeihin voisi kopsata eilisen tekstin, sillä kaikki ne vinkit pätevät tänään yhtälailla! Mutta tietenkin mulla on muutama ässä hihassa juuri sinua varten....

  1. Huimaus usein johtuu tiukoista niskan lihaksista, toki kaulan ja hartian lihakset myös voivat aiheuttaa huimausta. Niskan lihaksille tekee hyvää, kun jynssäät niitä sormenpäillä tai vaikka Gua Sha- krapalla ihan niskan hiusrajalta ja hiukan ylempää! Hankaus lisää verenkiertoa alueella, ja lisääntynyt verenkierto lämmittää ja rentouttaa lihaksia.
  2. Riittävä nesteytys. Juo vettä! Kuivuminen tapahtuu salakalavasti, eikä janontunnetta kannata odotella. Hörpi siis vettä säännöllisesti aterioiden välillä! Nesteytys pitää verenkierron vilkkaampana, tasaa verenpainetta ja muita elintoimintoja ja selvittää päätä- voit ehkä huomata jopa muistisi paranevan!
  3. Tarkista suolan saanti ja laatu. Ihmisen kuuluu saada suolaa päivän aikana. Käytä siis suolaa kotiruuan laitossa ja mikäli sinulla on matala verenpaine, lisää välillä suolaa juomaveteesi, ihan pikkuisen vaan!
  4. Hengitä. usein ihmiset unohtavat hengittää, kun stressiä pukkaa. Tai sitten hengitys jää ihan vain hartiavoimin tapahtuvaksi, jolloin kaulan ja hartian apuhengityslihakset ottavat liikaa työtä vastaan ja aiheuttavat ongelmia jumiutuessaan. peruskuntoliikunta ja välillä tapahtuva kunnollinen hengästyminen vaikka spurtin merkeissä ohjaavat hengitystä syvemmälle, mutta älä ala huohottaa. Koita pitää hengitys nenäsi työnä, suu kiinni. Hengityksen ei kuuluisi olla kuuluvaa muutoin kuin melko kovassa urheilusuorituksessa eikä hartioiden tulisi liikkua hengityksen mukana. 
  5. Rentoudu. Liittyy edelliseen! Rentoutuminen on äärimmäisen tärkeää ja mitä vaikeammalta se tuntuu, sitä enemmän sitä on syytä harjoitella.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ratkaisuja päänsärkyyn; takaraivon, otsan, ohimon ja silmänalueen kivut

Kaksi tyypillisintä päänsärkymuotoa, joihin työssäni useimmiten törmään, on helppo kertoa; jännityspäänsärkykipu, joka tuntuu takaraivolla/kallonpohjassa ja voi edetä ohimoille, sekä otsalla/ohimolla tuntuva päänsärky, joka tuntuu joko myös tai pelkästään silmän ympärillä tai takana.   Käsitellään ensin takaraivo/ohimopäänsärky. Ohessa on Trapezius- eli epäkäslihaksen triggerkartta, joka kuvaa hyvin epäkäslihaksen eri trigger- eli kipupisteiden säteilyreittejä. Kipu voi olla toispuoleista tai tuntua molemmin puolin. Usein takaraivo/ohimopäänsärkyä provosoi näyttöpäätetyö tai muu vastaava staattista asentoa vaativa tai yksipuoleista, tarkkaa työskentelyä sisältävä tekeminen; autolla ajo, neulominen, lukeminen.. jos olet jännittäjä, saatat myös tunnistaa päänsärkyalueesi kuvasta.  Kuva täältä Mistä tällainen päänsärky sitten johtuu, ja voiko sille tehdä jotain itse? Paljonkin! Ja paljon voit tehdä ihan itse. Hyvä lähtökohta on tarkistaa oma ergonomia; Mitä tahansa puuh

Arvoitus ratkesi?!

Lähes neljä vuotta olen kärsinyt ihmeellisistä oireista. Viimeisen kolmen vuoden ajan painonnousu on ollut ihan holtitonta, olen kärsinyt rajuista masennusjaksoista, uupumus on meinannut sitoa sängynpohjalle ja on tuntunut, että kehossa ja mielessä on käsijarru päällä; ajatus ei kulje ja kroppa ei jaksa. Kaksi vuotta söin synteettistä tyroksiinilääkettä. Se tuntui helpottavan monenlaisiin oireisiin, kuten hikoilemattomuuteen ja pahimpaan pään hitauteen. Välillä tuntuikin, että ehkäpä se tästä! Tyroksiinilääkityksen kanssa oli kuitenkin meno kuin vuoristoradassa; välillä jees, ja tuntui että vihdoin jotain järkeä oloon. Välillä sitten syöksyttiinkin syville vesille! Paino hilautui lääkityksen aikana edelleen ylös päin, noin kymmenen kiloa huolimatta aktiivisesta elämäntyylistä ja reilusti alle kulutuksen syömisestä. Vuosi sitten lopetin tyroksiinin, lähinnä sydänoireiden vuoksi. Tuntui, ettei minun ollut sitä fiksua syödä. Vähän kyllä mietiskelin, että jospa kyse onkin vain siitä, e

Jyskyttääkö päässä?

3% ihmisistä kärsii kroonisesta päänsärystä (päänsärkypäiviä kuukautta kohden enemmän kuin päänsäryttömiä päiviä) ja lähes jokainen aikuinen on jossain elämänvaiheessa kärsinyt joko päänsärkyjaksosta tai ajoittaisista päänsäryistä. Kun googlaa sanan "päänsärky", saa alle sekunnissa jo puolisen miljoonaa juttua luettavaksi. Kun selaa lääkäreiden kirjaamia lähetteitä fysioterapiaan, vilahtelee vähän väliä sanat "tension neck" , "päänsärky" , "jännitysniska" . Kun kuuntelee ihmisiä, päänsärky tuntuu olevan kuin vanha lapsuudenajan ystävä, jonka kanssa ei ole enää mitään yhteistä mutta ei osaa sanoa suoraankaan, ettei enää kiinnosta viettää aikaa yhdessä; usein läsnä, seurassa tulee ikävä olo, ja silti et oikein tiedä mitä asialle tekisit. Paljon. Se on se, mitä päänsärylle on tehtävissä! Päänsärky on pahimmillaan pelottavaa, lamauttavaa ja invalidisoivaa. Minua pelottaa se, miten moni tuumaakaan, miten itsestäänselvästi "aika usein särk