Siirry pääsisältöön

Luukku 2: Unen laadun parantaminen osa 2

Lähdimme liikkeelle unen laadun parantamisen maailmassa unirytmin säännöllistämisellä. Mitä ajatuksia siitä? Tuntuuko mahdottomalta vai mahdolliselta?

Unen laatuun vaikuttaa todella paljon ravitsemukselliset tekijät. Jos olet koskaan tehnyt Firstbeat- mittausta (suosittelen!!) ja ottanut jonain mittausiltana annoksenkin alkoholia, olet varmasti nähnyt konkreettisesti miten se vaikuttaa unen laatuun! Vaikka alkoholi tuntuu rentouttavan ja pikku yömyssy houkuttelevalta ajatukselta, on illalla nautitun alkoholiannoksen (saati monen annoksen) negatiivinen vaikutus unen laatuun huomattava!

Moni myös keikkuu dehydraation rajoilla tai rajusti jo kuivumisen puolella. Riittävä nesteytys eli kasvisten, marjojen ja hedelmien syönti sekä riittävä puhtaan veden juonti (aikuisilla noin 2 litraa) vaikuttaa aivan valtavasti lyhyesti sanottuna kaikkeen kehossa. Meistä suurin osa on vettä ja kudoksemme sekä ihan jokikinen solu tarvitsee vettä. Janon tunne kertoo jo rajusta nestehukasta ja keho on niin fiksu, ettei se edes jaksa turhaan muistuttaa veden tarpeesta, jos vettä ei tule- janon tunne katoaa. Moni, kuka harjoittelee juomaan enemmän vettä, huomaa että "nyt vasta sitten onkin jano, ennen ei ollut!" ja vessareissuja tulee jatkuvasti. Virtsaamisen tarve kuitenkin tasottuu, samoin janosignaali normalisoituu, kun nestetasapaino korjaantuu kehossa.

Olen usein huomannut ihmisten kanssa, että jo nestehukan korjaaminen parantaa unen laatua huomattavasti! Veden juontia tietenkin kannattaa vähän illalla rauhoittaa, mutta unen eli paaston jälkeen kannattaa heti alkaa tankkaamaan vettä. Hyvä muistisääntö on, että heti herättyä joisi puolisen litraa vettä- näin yöunten aikana syntynyt nestevaje alkaa jo korjaantumaan! Riittävä nesteytys vähentää stressiä kehossa (nestehukka on jatkuva stressitila fysiologisesti), vähentää usein huomattavasti nivelkipuja ja päänsärkyjä sekä kirkastaa päätä.

Liian nälkäisenä ei kannata mennä nukkumaan ja toisaalta aivan täydellä vatsalla uni yleensä jää kevyeksi. Ota siis tarvittaessa pieni iltapala, mutta älä turhaan ahda kupua täyteen!

Yhteenvetona siis;
  • riittävä nesteytys päivän aikana
  • tasaiset ruokailut niin, ettei nukkumaan käydessä ole ähky tai kova nälkä
  • myöhäisillan alkoholiannokset kannattaa jättää hyvin satunnaiseksi. Jos haluat juoda vaikka lasin viiniä, se voi vielä toimia vaikka illallisen yhteydessä, mutta juuri ennen nukkumaan käyntiä pienikin alkoholiannos vaikuttaa negatiivisesti uneen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ratkaisuja päänsärkyyn; takaraivon, otsan, ohimon ja silmänalueen kivut

Kaksi tyypillisintä päänsärkymuotoa, joihin työssäni useimmiten törmään, on helppo kertoa; jännityspäänsärkykipu, joka tuntuu takaraivolla/kallonpohjassa ja voi edetä ohimoille, sekä otsalla/ohimolla tuntuva päänsärky, joka tuntuu joko myös tai pelkästään silmän ympärillä tai takana.   Käsitellään ensin takaraivo/ohimopäänsärky. Ohessa on Trapezius- eli epäkäslihaksen triggerkartta, joka kuvaa hyvin epäkäslihaksen eri trigger- eli kipupisteiden säteilyreittejä. Kipu voi olla toispuoleista tai tuntua molemmin puolin. Usein takaraivo/ohimopäänsärkyä provosoi näyttöpäätetyö tai muu vastaava staattista asentoa vaativa tai yksipuoleista, tarkkaa työskentelyä sisältävä tekeminen; autolla ajo, neulominen, lukeminen.. jos olet jännittäjä, saatat myös tunnistaa päänsärkyalueesi kuvasta.  Kuva täältä Mistä tällainen päänsärky sitten johtuu, ja voiko sille tehdä jotain itse? Paljonkin! Ja paljon voit tehdä ihan itse. Hyvä lähtökohta on tarkistaa oma ergonomia; Mitä tahansa puuh

Arvoitus ratkesi?!

Lähes neljä vuotta olen kärsinyt ihmeellisistä oireista. Viimeisen kolmen vuoden ajan painonnousu on ollut ihan holtitonta, olen kärsinyt rajuista masennusjaksoista, uupumus on meinannut sitoa sängynpohjalle ja on tuntunut, että kehossa ja mielessä on käsijarru päällä; ajatus ei kulje ja kroppa ei jaksa. Kaksi vuotta söin synteettistä tyroksiinilääkettä. Se tuntui helpottavan monenlaisiin oireisiin, kuten hikoilemattomuuteen ja pahimpaan pään hitauteen. Välillä tuntuikin, että ehkäpä se tästä! Tyroksiinilääkityksen kanssa oli kuitenkin meno kuin vuoristoradassa; välillä jees, ja tuntui että vihdoin jotain järkeä oloon. Välillä sitten syöksyttiinkin syville vesille! Paino hilautui lääkityksen aikana edelleen ylös päin, noin kymmenen kiloa huolimatta aktiivisesta elämäntyylistä ja reilusti alle kulutuksen syömisestä. Vuosi sitten lopetin tyroksiinin, lähinnä sydänoireiden vuoksi. Tuntui, ettei minun ollut sitä fiksua syödä. Vähän kyllä mietiskelin, että jospa kyse onkin vain siitä, e

Jyskyttääkö päässä?

3% ihmisistä kärsii kroonisesta päänsärystä (päänsärkypäiviä kuukautta kohden enemmän kuin päänsäryttömiä päiviä) ja lähes jokainen aikuinen on jossain elämänvaiheessa kärsinyt joko päänsärkyjaksosta tai ajoittaisista päänsäryistä. Kun googlaa sanan "päänsärky", saa alle sekunnissa jo puolisen miljoonaa juttua luettavaksi. Kun selaa lääkäreiden kirjaamia lähetteitä fysioterapiaan, vilahtelee vähän väliä sanat "tension neck" , "päänsärky" , "jännitysniska" . Kun kuuntelee ihmisiä, päänsärky tuntuu olevan kuin vanha lapsuudenajan ystävä, jonka kanssa ei ole enää mitään yhteistä mutta ei osaa sanoa suoraankaan, ettei enää kiinnosta viettää aikaa yhdessä; usein läsnä, seurassa tulee ikävä olo, ja silti et oikein tiedä mitä asialle tekisit. Paljon. Se on se, mitä päänsärylle on tehtävissä! Päänsärky on pahimmillaan pelottavaa, lamauttavaa ja invalidisoivaa. Minua pelottaa se, miten moni tuumaakaan, miten itsestäänselvästi "aika usein särk