Siirry pääsisältöön

Luukku 22; 5 tärppiä jalkaterän terveyteen ja vaivojen ennaltaehkäisyyn

Jalkaterät ovat aikalailla unohtunut osa ihmiskehoa! Kuitenkin niin tärkeät, olemme jalkojemme päällä paljon, sullomme ne kenkiin, ja jalkaterät vaikuttavat paljon tasapainoon, liikkeen laatuun (esimerkiksi kävely!) ja sitä kautta jopa selän terveyteen. Tässä 5 tärppiä jalkaterien terveyteen;

  1. Ihonhoito. Kipeät kovettumat, varpaan välien hautomat, sisäänkasvaneet tai liian pitkät kynnet, kaikki vaikuttavat hirveästi paitsi infektioalttiuteen, myös liikkumisen iloon ja sujuvuuteen. Ihon tehtävä on suojautua pöpöiltä, erittää (hiki ja tali- jalkaterissä on lähinnä hientuotantoa, talirauhasia ei juurikaan), on tärkeä tuntoelin ja säätelee kosteustasapainoa. Hyvä tapa on rasvata jalkojen ihoa säännöllisesti ja vaihtaa tietenkin sukat päivittäin. Kynnet pitää leikata melko suoraan, mutta reunat on hyvä tasoittaa hiukan viilaamalla. Jos omatekoinen jalkahoito ei onnistu, kannattaa hyödyntää jalkahoitajan ammattitaitoa! Näin kosmetologin koulutuksen saaneena varoitan hiukan, että raspaamisen kanssa kannattaa olla maltillinen- kovettuma iholla on suoja, joten sitä pitää pienentää vaiheittain ja miettiä, mikä kovettuman aiheuttaa.
  2. Oikea koko. Huolehdi, että sukat ovat riittävän väljät ja laadukasta, luonnollista materiaalia. Varpaille kannattaa nyppiä tilaa sukan kärkeen. Sama kenkien kanssa; ethän sullo jalkojasi liian pieneen tai kapeaan kenkään? Vasaravarpaat, vaivasenluu ja kovettumat tai punoitukset jalkaterän leveimmissä kohdissa kertovat, ettei jalalla ole riittävästi tilaa!
  3. Liikkuvuus. Pyörittele varpaitasi, vetele niitä hellästi, pyörittele nilkkaa ja taivuttele jalkaterää- näin varmistat osaltasi nivelten liikkuvuudet.
  4. Vahvista. Jalat tykkäävät varvistelusta, paljain jaloin eri pinnoilla kävelystä, välillä jalkajumppakin on tarpeeseen jalan rakenteiden vahvistamiseksi. 
  5. Tue ja suojaa. Mikäli jalkaterässä on jo isompaa haastetta, niin välillä tuetumpi jalkine tai kuormitusta vähentävät suojat (päkiäpehmuste, vaivasenluunsuoja tms.) on tarpeen! Jalkaterapeutilta tai jalkahoitajalta saat hyvät vinkit!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ratkaisuja päänsärkyyn; takaraivon, otsan, ohimon ja silmänalueen kivut

Kaksi tyypillisintä päänsärkymuotoa, joihin työssäni useimmiten törmään, on helppo kertoa; jännityspäänsärkykipu, joka tuntuu takaraivolla/kallonpohjassa ja voi edetä ohimoille, sekä otsalla/ohimolla tuntuva päänsärky, joka tuntuu joko myös tai pelkästään silmän ympärillä tai takana.   Käsitellään ensin takaraivo/ohimopäänsärky. Ohessa on Trapezius- eli epäkäslihaksen triggerkartta, joka kuvaa hyvin epäkäslihaksen eri trigger- eli kipupisteiden säteilyreittejä. Kipu voi olla toispuoleista tai tuntua molemmin puolin. Usein takaraivo/ohimopäänsärkyä provosoi näyttöpäätetyö tai muu vastaava staattista asentoa vaativa tai yksipuoleista, tarkkaa työskentelyä sisältävä tekeminen; autolla ajo, neulominen, lukeminen.. jos olet jännittäjä, saatat myös tunnistaa päänsärkyalueesi kuvasta.  Kuva täältä Mistä tällainen päänsärky sitten johtuu, ja voiko sille tehdä jotain itse? Paljonkin! Ja paljon voit tehdä ihan itse. Hyvä lähtökohta on tarkistaa oma ergonomia; Mitä tahansa puuh

Arvoitus ratkesi?!

Lähes neljä vuotta olen kärsinyt ihmeellisistä oireista. Viimeisen kolmen vuoden ajan painonnousu on ollut ihan holtitonta, olen kärsinyt rajuista masennusjaksoista, uupumus on meinannut sitoa sängynpohjalle ja on tuntunut, että kehossa ja mielessä on käsijarru päällä; ajatus ei kulje ja kroppa ei jaksa. Kaksi vuotta söin synteettistä tyroksiinilääkettä. Se tuntui helpottavan monenlaisiin oireisiin, kuten hikoilemattomuuteen ja pahimpaan pään hitauteen. Välillä tuntuikin, että ehkäpä se tästä! Tyroksiinilääkityksen kanssa oli kuitenkin meno kuin vuoristoradassa; välillä jees, ja tuntui että vihdoin jotain järkeä oloon. Välillä sitten syöksyttiinkin syville vesille! Paino hilautui lääkityksen aikana edelleen ylös päin, noin kymmenen kiloa huolimatta aktiivisesta elämäntyylistä ja reilusti alle kulutuksen syömisestä. Vuosi sitten lopetin tyroksiinin, lähinnä sydänoireiden vuoksi. Tuntui, ettei minun ollut sitä fiksua syödä. Vähän kyllä mietiskelin, että jospa kyse onkin vain siitä, e

Jyskyttääkö päässä?

3% ihmisistä kärsii kroonisesta päänsärystä (päänsärkypäiviä kuukautta kohden enemmän kuin päänsäryttömiä päiviä) ja lähes jokainen aikuinen on jossain elämänvaiheessa kärsinyt joko päänsärkyjaksosta tai ajoittaisista päänsäryistä. Kun googlaa sanan "päänsärky", saa alle sekunnissa jo puolisen miljoonaa juttua luettavaksi. Kun selaa lääkäreiden kirjaamia lähetteitä fysioterapiaan, vilahtelee vähän väliä sanat "tension neck" , "päänsärky" , "jännitysniska" . Kun kuuntelee ihmisiä, päänsärky tuntuu olevan kuin vanha lapsuudenajan ystävä, jonka kanssa ei ole enää mitään yhteistä mutta ei osaa sanoa suoraankaan, ettei enää kiinnosta viettää aikaa yhdessä; usein läsnä, seurassa tulee ikävä olo, ja silti et oikein tiedä mitä asialle tekisit. Paljon. Se on se, mitä päänsärylle on tehtävissä! Päänsärky on pahimmillaan pelottavaa, lamauttavaa ja invalidisoivaa. Minua pelottaa se, miten moni tuumaakaan, miten itsestäänselvästi "aika usein särk