Siirry pääsisältöön

Luukku 4; unen laadun parantamista osa 4

Pyöritkö paljon, myttäätkö tyynyä? Hakeutuuko käsi tai kädet tyynyn alle, miltä tuntuu aamulla? Särkeekö heti aamusta päätä, niskahartiaseutu kireältä tai alaselkä kipeältä? Kaikki nämä merkit viestivät siitä, että uniergonomiassasi on parannettavaa!

Hyvä muistisääntö on, että jos aamulla heti särkee päätä tai niskahartia- seutu kiristää, heräilet käsien puutuiluun tai nukut tyynyä mytäten tai kädet tyynyn alla, tyyny kannattaa vaihtaa. Hyviä tyynyjä on paljon, mutta itse vaihdoin viisi vuotta sitten Tempuriin ja ne ovat niin huipputyynyjä, että suosittelen niitä aina asiakkailleni ja tutuilleni. MUTTA! Oikeanlainen tyyny kannattaa valita asiantuntevan fysioterapeutin avulla ja mieluiten kokeilutyynyn avulla. Vaikka kuinka liikkeessä katsottaisiin sopivaa tyynyä tai luet tyynyn kuvauksen ja ajattelet tyynyn olevan sen perusteella oikea, voi homma mennä täysin pieleen. Muutaman yön jälkeen tiedät, onko tyyny oikeasti hyvä. Kunhan totut (1-3 yötä yleensä) pitäisi sopivan nukkuma- asennon löytyminen olla helppoa ja asennon olla oikeasti hyvän tuntuinen tyynyn kanssa. Kaularangalle pitää tulla riittävä tuki!

Jos ongelmat ovat enemmän pyörimisessä ja heräät alaselkä kipeänä, kannattaa miettiä näitä seikkoja:
  • Onko vaikea löytää hyvän tuntuista asentoa sängyssä?
  • Koetko tarvetta ristiä jalkasi selinmakuulla?
  • Tuleeko hartioihin tai lantioon ikävän tuntuinen paine?
  • Tuntuuko keho rennolta vai huomaatko alaselän jännittyvän?
Yleensä toimii sääntö "mieluummin pehmeä patja kuin kova", mutta kevyelle ja/tai hoikalle ihmiselle kovempi patja voi toimia ihan hyvin. Selkärangan hyvälle asennolle on tärkeää, että patja mahdollistaa hartioiden ja lantion, kehon painavimpien osien, painumisen. Kylkimakuulla on myös hyvä nukahtaessa ottaa tyyny päällimmäisen jalan polven alle tueksi, ettei ranka pääse liikaan kiertymään. Usein asentotyynyt lähtevät liikenteeseen yön aikana, mutta monet ovat saaneet alaselkäkipuihin apua nukkuma- asennon tukemisesta tyynyin. Mikäli yöllä havahtuu, voi tyynyn kaapata taas sopivasti kainaloon/jalan alle asentoa tukemaan!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ratkaisuja päänsärkyyn; takaraivon, otsan, ohimon ja silmänalueen kivut

Kaksi tyypillisintä päänsärkymuotoa, joihin työssäni useimmiten törmään, on helppo kertoa; jännityspäänsärkykipu, joka tuntuu takaraivolla/kallonpohjassa ja voi edetä ohimoille, sekä otsalla/ohimolla tuntuva päänsärky, joka tuntuu joko myös tai pelkästään silmän ympärillä tai takana.   Käsitellään ensin takaraivo/ohimopäänsärky. Ohessa on Trapezius- eli epäkäslihaksen triggerkartta, joka kuvaa hyvin epäkäslihaksen eri trigger- eli kipupisteiden säteilyreittejä. Kipu voi olla toispuoleista tai tuntua molemmin puolin. Usein takaraivo/ohimopäänsärkyä provosoi näyttöpäätetyö tai muu vastaava staattista asentoa vaativa tai yksipuoleista, tarkkaa työskentelyä sisältävä tekeminen; autolla ajo, neulominen, lukeminen.. jos olet jännittäjä, saatat myös tunnistaa päänsärkyalueesi kuvasta.  Kuva täältä Mistä tällainen päänsärky sitten johtuu, ja voiko sille tehdä jotain itse? Paljonkin! Ja paljon voit tehdä ihan itse. Hyvä lähtökohta on tarkistaa oma ergonomia; Mitä tahansa puuh

Arvoitus ratkesi?!

Lähes neljä vuotta olen kärsinyt ihmeellisistä oireista. Viimeisen kolmen vuoden ajan painonnousu on ollut ihan holtitonta, olen kärsinyt rajuista masennusjaksoista, uupumus on meinannut sitoa sängynpohjalle ja on tuntunut, että kehossa ja mielessä on käsijarru päällä; ajatus ei kulje ja kroppa ei jaksa. Kaksi vuotta söin synteettistä tyroksiinilääkettä. Se tuntui helpottavan monenlaisiin oireisiin, kuten hikoilemattomuuteen ja pahimpaan pään hitauteen. Välillä tuntuikin, että ehkäpä se tästä! Tyroksiinilääkityksen kanssa oli kuitenkin meno kuin vuoristoradassa; välillä jees, ja tuntui että vihdoin jotain järkeä oloon. Välillä sitten syöksyttiinkin syville vesille! Paino hilautui lääkityksen aikana edelleen ylös päin, noin kymmenen kiloa huolimatta aktiivisesta elämäntyylistä ja reilusti alle kulutuksen syömisestä. Vuosi sitten lopetin tyroksiinin, lähinnä sydänoireiden vuoksi. Tuntui, ettei minun ollut sitä fiksua syödä. Vähän kyllä mietiskelin, että jospa kyse onkin vain siitä, e

Jyskyttääkö päässä?

3% ihmisistä kärsii kroonisesta päänsärystä (päänsärkypäiviä kuukautta kohden enemmän kuin päänsäryttömiä päiviä) ja lähes jokainen aikuinen on jossain elämänvaiheessa kärsinyt joko päänsärkyjaksosta tai ajoittaisista päänsäryistä. Kun googlaa sanan "päänsärky", saa alle sekunnissa jo puolisen miljoonaa juttua luettavaksi. Kun selaa lääkäreiden kirjaamia lähetteitä fysioterapiaan, vilahtelee vähän väliä sanat "tension neck" , "päänsärky" , "jännitysniska" . Kun kuuntelee ihmisiä, päänsärky tuntuu olevan kuin vanha lapsuudenajan ystävä, jonka kanssa ei ole enää mitään yhteistä mutta ei osaa sanoa suoraankaan, ettei enää kiinnosta viettää aikaa yhdessä; usein läsnä, seurassa tulee ikävä olo, ja silti et oikein tiedä mitä asialle tekisit. Paljon. Se on se, mitä päänsärylle on tehtävissä! Päänsärky on pahimmillaan pelottavaa, lamauttavaa ja invalidisoivaa. Minua pelottaa se, miten moni tuumaakaan, miten itsestäänselvästi "aika usein särk